Taidetta tunteen vuoksi – Tarinoita taiteen ja vanhustyön kohtaamisista -julkaisuun on haastateltu hankkeessa mukana olleita kaikista neljästä osatoteuttajakaupungista: Helsingistä, Jyväskylästä, Lahdesta ja Turusta. Kokemuksiaan kertovat hanketyöntekijät, kaupunkien edustajat, vanhustyön ammattilaiset, kouluttajat, taiteilijat ja vanhustyön yksiköiden asukkaat. Osa tarinoista muuntui sarjakuviksi Anssi Rauhalan ja Joonas Lehtimäen käsittelyssä. Haastatteluissa ja kuvissa jätettiin onnistumisten lisäksi tilaa myös kommelluksille, kuten sille mitä voi tapahtua, jos internetin taidekuvakokoelman hyödyntäminen palvelutalon asukkaiden rentoutushetkessä ei onnistu toivotulla tavalla tai jos taiteilija ja hoitohenkilökunta eivät pääse yhteisymmärrykseen. Haastatteluista ja tekstistä vastasi Tuike Lehko.
Julkaisu on luettavissa täällä.
Syksyllä 2013 joukko Kinaporin monipuolisen palvelukeskuksen päivätoiminnan asiakkaita osallistui Osaattorin järjestämiin sarjakuvatyöpajoihin, jotka toteutti Sarjakuvakeskus. Työpajatoimintaa ohjasivat sarjakuvataiteilijat Karri Lehtonen ja Veera Varteva. Aiheita kurssilaisten sarjakuviin löytyi niin matkustelusta, arkisista kommelluksista kuin Raamatustakin.
Lue Sarjakuvakeskuksen blogista lisää kurssin tunnelmista.
Artikkelikokoelmassa kulttuurisen vanhustyön nykyistä tilaa ja tulevaisuutta katsotaan viidestä eri näkökulmasta.
FT, MuM, musiikkiterapeutti Laura Huhtinen-Hildénin artikkelissa tarkastellaan kulttuurisessa vanhustyössä vaikuttavia keskeisiä näkökulmia ja taidetoiminnan erilaisia muotoja kulttuurisessa vanhustyössä sekä niissä tarvittavaa eri alojen ammattitaitoa.
Tuike Lehkon haastattelussa Taiteilijana vanhustyössä -koulutuksissa asiantuntijoina toimineet Lahden Seudun Kehitys LADEC OY:n yritysneuvoja Krista Mäkelä ja muusikko-yrittäjä Mari Kätkä pohtivat luovan alan yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta.
Vapaa museopedagogi, taidehistorioitsija, tietokirjailija ja selkokielen kouluttaja Satu Itkonen kertaa kokemuksiaan vanhustyön ammattilaisten koulutuksista. Lisäksi pohditaan, mitä tulisi jatkossa ottaa huomioon, kun vastaavanlaisia koulutuksia järjestetään.
Osaattori-hankkeen projektisuunnittelijana Turussa työskennellyt TaM, tuottaja Marika Leinonen-Vainio uskoo, että taidetyö palvelee perustarvetta, joka säilyy koko elämän: nähdyksi ja kuulluksi tulemista omana itsenä. Artikkelissaan hän kertoo Turussa järjestetyistä Tanssikummi- ja sanataidepiloteista.
YTT ja TtM kouluttaja Riitta Räsänen esittää artikkelissaan, että laadukas henkilökunnan toiminta luo hyvän henkisen ympäristön, joka toimii oivana pohjana myös kulttuuri- ja taidetoiminnalle. Räsäsen mukaan kulttuuri ja taide kuuluvat luonnollisena osana vanhan ihmisen arkeen.
Julkaisu on luettavissa täällä.
Osaattori-hanke huipentuu Lahdessa ikäihmisten kulttuuripäivään 8.11.2013. Päivän aikana on luvassa niin tanssia, teatteria kuin kuvataidettakin. Lisäksi järjestetään keskustelutilaisuus, jossa pohditaan ikäihmisten kulttuuripalveluiden nykytilaa ja tulevaisuutta Lahdessa. Nähtävillä on myös Lahden taidepilotin aikaansaannoksia esittelevä Muistin kuvat - elämän viiva -taidenäyttely. Tapahtuman järjestää Lahden kaupungin kulttuurikeskus.
Tapahtuman ohjelma löytyy täältä.
Ilmoittautuminen päivän tapahtumiin arkisin klo 10 - 15 puhelimitse 0447161601/ Lahden kulttuurikeskus
Päivän päätteeksi Teatteri Vanhassa Jukossa nähdään Kansallisteatterin Kiertuenäyttämön vierailuesitys Neuvostoliitto - tarina Uskosta.
Tilaisuudet ovat maksuttomia, paitsi Neuvostoliitto - tarina Uskosta 10 e
Ilmoittautuminen Neuvostoliitto -näytökseen Teatteri Vanhan Jukon lipunmyynnissä.
Lahden Tapanilakodissa järjestettiin syksyllä 2013 Osaattorin ensimmäinen sarjakuvaa soveltanut pilotti.
Kuvataiteilija,taidekasvattaja ja -pedagogi Jonna Piipponen-Karkulowski ja kuvittaja, graafikko ja kuvataideopettaja Radek Karkulowski vierailivat Tapanilakodissa säännöllisesti keskustelemassa ja viettämässä aikaa vanhusten kanssa. Tapaamisten myötä vanhusten elämäntarinoista ja kertomuksista syntyi kuvasarjoja, piirroksia ja sarjakuvia. Tuotoksista on nyt koottu näyttely.
Taidenäyttelyyn voi tutustua Tapanilakodin aulassa, Sammalsuonkatu 17, Lahti ajalla 7.10.-8.11.2013 klo 10-18.
Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut etsii vanhustyön yksikössä toteutettavaa taidepilottia syksylle 2013. Pilotin tulee olla valmista tai lähes valmista osallistavaa taidetoimintaa, joka on suunnattu vanhustyön hoivayksikössä asuville ikäihmisille. Taidelaji voi olla mikä tahansa. Pilotin toteuttajalta odotetaan soveltuvan alan AMK- tai opistotason tutkintoa sekä hyvää suomenkielen taitoa. Toteuttajan on voitava laskuttaa projektiin varattu summa (6 000 € + alv., sis. kaikki projektin toteuttamisesta aiheutuvat kulut) 30.11.2013 mennessä.
Lisätietoja kilpailutuksesta löytyy tarjouspyynnöstä (ks. alla). Pilotin kilpailutusta ja toteutusta koskeviin kysymyksiin vastataan sähköpostitse (milka.manerus@jkl.fi) 25.6.-4.7. ja 12.8.-16.8. välisinä aikoina. Tarjouksen viimeinen jättöpäivä on 16.8.2013.
Tarjouslomakkeet lisätietoineen ovat ladattavissa Jyväskylän kaupungin kulttuuripalveluiden sivuilta täältä.
18.4.2013 Jyväskylässä kokoonnuttiin Osaattorin tulevaisuusfoorumin merkeissä. Erilainen nykymuori – Kulttuurisen vanhustyön tulevaisuus -seminaarissa pohdittiin, millaisia muutoksia vaaditaan kulttuurisen vanhustyön käytäntöjen vakiintumiseksi sekä kulttuuri- ja taidealan tekijöiden ja hoitoalan yhteistyömallien lujittamiseksi. Ennen seminaaria oli järjestetty ikäihmisille suunnattuja taidetyöpajoja, joihin oli kutsuttu jyväskyläläisiä päättäjiä ja vanhuspalveluiden esimiehiä.
Seminaarin keskeinen kysymys kuului: Rakenne- vai asennemuutos? Päivän puhujat ottivat kysymykseen kantaa oman ammattitaitonsa mukaan. Päivän ensimmäinen puhuja, Lasipalatsin Mediakeskuksen toimitusjohtaja Marianna Kajantie, loi katsauksen taiteen, yksilön ja yhteiskunnan suhteen historiaan puheenvuorossaan Taide kuuluu kaikille. Vaikka taiteen merkitys hyvinvointiin on tiedostettu pitkään, on edelleen pohdittava, millaisin toimenpitein taide tavoittaisi kaikki.
Jyväskylässä kokoonnuttiin pohtimaan, tarvitaanko kulttuurisen vanhustyön käytäntöjen juurruttamiseksi rakenne- vai asennemuutosta. (kuva: Henry Moilanen)Seuraavassa puheenvuorossa kulttuurisen vanhustyön mahdollisuuksia lähestyttiin koulutuksen näkökulmasta. Aalto yliopiston kehityspäällikkö Pekka Saarelan mukaan muutoksen tarvetta on sekä asenteissa että tekemisessä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, miten koulutus onnistuttaisiin järjestämään siten, että taiteilijoilla olisi valmius työskennellä vanhustyön yksiköissä.
Lehtori Pia Strandmanin mukaan taidepalvelujen vieminen hoitolaitoksiin edellyttää monialaista ja -ammatillista osaamista. Strandmanin helmikuussa 2013 julkaistun väitöskirjan teema on kulttuuri- ja taidealan sekä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden välinen yhteistyö.
Käytännönläheisiä kulttuurisen vanhustyön kokemuksia Pirkanmaalta tilaisuudessa esittelivät Tampereen kaupunkia edustanut koordinaattori Elina Willberg ja tuottaja Veera Jukkara Lempäälän kulttuurikeskus Piipoosta. Puheenvuoron lopuksi esitettiin Lempäälän Ehtookodossa toteutetun Ikäsirkus-työpajasarjan kokemuksia esittelevä video.
Viimeisen puheenvuoron käytti tutkija Arto Tiihonen, joka lähestyi kulttuurisen vanhustyön teemaa elämyksellisyyden ja kokemuksellisuuden näkökulmasta. Tiihosen mukaan kulttuuri ja taide voivat tarjota identiteettikokemuksia, jotka vaikuttavat positiivisesti ihmisen kokonaiskäsitykseen omasta itsestä.
Seminaari päätettiin paneelikeskusteluun, jonka puheenjohtajana toimi kulttuuripolitiikan professori Anita Kangas Jyväskylän yliopistosta.
Ennen seminaaria 15. ja 16.4. oli järjestetty tulevaisuusfoorumiin liittyviä tanssityöpajoja vanhuksille, vanhustyön esimiehille, kaupunginhallituksen- ja valtuuston jäsenille sekä opiskelijoille.
Asta Engström, Pro gradu -tutkielma, Gerontologia ja kansanterveys, Jyväskylän yliopisto/Terveystieteiden laitos. 2013.